Kristiina Tiilas, Head of Digital Platform, Outokumpu
Tekoäly ja ruostumaton teräs eivät varsinaisesti kuulosta siltä, että niillä olisi paljoakaan yhteistä. Todellisuus on kuitenkin toinen. Ruostumaton teräs edustaa uudempaa tekniikkaa – ja tekoäly vanhempaa – kuin moni tajuaakaan.
Ruostumatonta terästä pidetään yleisesti melko mutkattomana materiaalina, mutta tekoälyn tavoin se on itse asiassa monimutkainen, tarkkuutta vaativa tuote, jota kehitetään jatkuvasti. Sekä ruostumattomalla teräksellä että tekoälyllä on valtava määrä erilaisia käyttökohteita ja kumpikin on levinnyt kaikkialle maailmaan yli maantieteellisten ja kulttuuristen rajojen – vaikuttaen jokapäiväiseen elämäämme tavoilla, joita pidämme usein itsestään selvinä. Lisäksi kummankin odotetaan tulevaisuudessa olevan entistä suuremmassa roolissa.
Monet teollisuudenalalla toimivat ihmiset tietävät, että tekoäly on ollut mukana ruostumattoman teräksen valmistusprosessissa jo vuosia. Se on tarjonnut huomattavia etuja esimerkiksi ennakoivassa kunnossapidossa ja laitevaurioiden estämisessä. Lisäksi käytämme Outokummulla erilaisia koneoppimissovelluksia aikasarjaennusteisiin ja datavirta-analyyseihin. Tekoälyn avulla voimme esimerkiksi optimoida valokaariuuniemme sulatusajan. Sen ansiosta olemme voineet lyhentää uunikäsittelyn sulatusaikaa neljällä prosentilla ja lisätä uunien kapasiteettia 17 prosentilla. Nämä parannukset ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä 1 736 tonnia. Myös muita tekoälytyyppejä, kuten konenäköä, hyödynnetään. Tällä hetkellä generatiivinen tekoäly on kuitenkin se tekniikka, joka on aiheuttamassa perusteellisen paradigman muutoksen.
Generatiivinen tekoäly: uusia mahdollisuuksia, uusia haasteita
Generatiivinen tekoäly, GAI (Generative AI), ei vain käsittele olemassa olevaa tietoa vaan luo uutta tietoa tai sisältöä. Se voi tuottaa tekstiä, kuvia, ääntä, videota, 3D-malleja, synteettisiä tietojoukkoja, luonnollista kieltä ja lähdekoodia. Sen kyvykkyydet ovat niin valtavat ja tehokkaat – ja ne ulottuvat niin monille aloille ja moniin tuotteisiin – että tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, missä, milloin ja miten sen suurimmat vaikutukset tulevaisuudessa ilmenevät. Tämä koskee sekä yhteiskuntaa yleisesti että yksittäisiä organisaatioita. Esimerkiksi Outokummun on ruostumattoman teräksen valmistajana tuotteiden valmistamisen lisäksi toimittava mahdollisimman vastuullisella tavalla, varmistettava liiketoiminnan pitkän aikavälin kehittäminen, oltava jatkuvasti yhteydessä sidosryhmiensä kanssa ja säilytettävä kilpailuetunsa mahdollisimman hyvin – ja tähän kaikkeen generatiivinen tekoäly tuo lukuisia uusia mahdollisuuksia.
Emme enää käytä tekoälyä vain tuotannon optimoimiseen vaan myös työturvallisuuden parantamiseen, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin ja työntekijöiden hyvinvointiin, markkinointiin, asiakaspalveluun, viestintään ja moneen muuhun. Samaa aikaan meidän on otettava huomioon generatiiviseen tekoälyyn liittyvät eettiset ja juridiset näkökulmat ja pysyttävä ajan hermoilla alan muuttuvista standardeista ja säädösten vaatimuksista. Nämä ovat toki haasteita, mutta mahdollisuudet sen sijaan ovat valtavat – jos pystymme tunnistamaan ja hyödyntämään ne. Kysymys onkin: miten?
Suppilon laajentaminen muuttaa kulttuuria
Innovaatiot toimivat kuin suppilo. Ideat kulkevat suppilon suusta erilaisten suodattimien ja puhdistimien läpi. Lopulta jotkut niistä tulevat ulos suppilon toisesta päästä merkityksellisinä innovaatioina. Generatiivisen tekoälyn ansiosta on tänä päivänä mahdollista saada innovatiivisia ideoita kaikkialta organisaatiosta, ei vain esimerkiksi nimetyltä innovaatiotiimiltä. Toisin sanoen suppilon suu voi nyt olla juuri niin laaja kuin yritys sen haluaa olevan. Tämä voi tietenkin aiheuttaa muutoksia yrityskulttuuriin. Tekniikan kehittyessä myös käyttäytyminen, odotukset ja pelot muuttuvat. Siksi uusien työkalujen onnistunut käyttöönotto vaatii tietynlaista toimintaympäristöä, jossa arvostetaan kokeilemista ja työpanoksen monimuotoisuutta, viestitään selkeästi uusista prosesseista ja palkitaan sitoutuneisuus omistajuuden tunteella.
Jos tällainen ympäristö kuulostaa mielestäsi pikemminkin startup-teknologiayritykseltä kuin asemansa vakiinnuttaneelta ruostumattoman teräksen valmistajalta, olet täysin oikeassa. Se on kuitenkin suunta, johon tekoäly – erityisesti generatiivinen tekoäly – meitä vie. Se vaatii työtä, mutta perinteisetkin yritykset pystyvät ketterään toimintaan. Generatiivisen tekoälyn nykyinen kehityssuunta kertoo meille, että ketteryys ei ole vain mahdollista, se on välttämätöntä.
Visiointia tulevasta
On vaikeaa tehdä ennusteita generatiivisen tekoälyn – tai tekoälyn muiden muotojen – tulevista vaikutuksista yrityksiin, myös omalla alallamme. Alkuvaiheessa merkit viittaisivat tuottavuuden parantumiseen liiketoiminnan kaikilla tasoilla. Suuri osa manuaalisesta työstä voidaan automatisoida, mikä parantaa tehokkuutta ja luotettavuutta. Tämä voi kuitenkin olla vasta alkua.
Tekoälyn luoma kuva siitä, miltä Outokummun Tornion tehdas voisi näyttää tulevaisuudessa (kuva luotu Mid Journey AI:n avulla).Tekoälyn avulla voimme todennäköisesti myös optimoida tuotantomme käyttäen jatkuvaa reaaliaikaista analyysiä, jossa otetaan huomioon raaka-aineiden hinnoittelu, prosessitoiminnot, kasvihuonekaasupäästöt ja monet muut tekijät. Mikään tekoäly ei pysty tuosta vain ratkaisemaan liiketoiminnan perusongelmia, mutta jos data, toiminnot ja strategia ovat valmiiksi hyviä, tekoäly voi tehdä niistä vieläkin parempia.
Lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoiminnassa ovat lähes rajattomat. Tulevaisuudessa se voi auttaa meitä löytämään uudenlaisia tapoja luoda ja yhdistellä materiaaleja, pienentää hiilijalanjälkeämme tai muuten mullistaa prosessimme. Näiden mahdollisuuksien noustessa esiin meidän on kuitenkin muistettava myös tekoälyn oma jalanjälki ja varmistettava, että käytämme sitä vastuullisella tavalla.
Pohjimmiltaan kyse on siitä, että generatiivisen tekoälyn tuomat haasteet ja mahdollisuudet ovat suurelta osin tuntemattomia. Sen vuoksi ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa käsitellä niitä. Voi kuitenkin olla hyödyllistä muistaa, että minkä tahansa organisaation käyttövoima on ihmiset, ja tehokkaiden digitaalisten siirtymien – niiden taustalla olevista tekniikoista riippumatta – täytyy aina olla ihmislähtöisiä. Onpa kyse sitten eettisistä seikoista tai käyttötarkoituksista, tekoälyn tuottamat tulokset ovat suoraan verrannollisia kykyymme muokata kulttuuria, jossa sitä käytetään.
Yhteenvetona generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen vaatii muutamaa seikkaa: laaja-alaista innovaatiosuppiloa, strategista lähestymistapaa ja halukkuutta tukea tämän lähestymistavan edellyttämiä kulttuurisia muutoksia. Jos pystymme tähän, voimme visioida ja muovata ruostumattoman teräksen tulevaisuuden mieleiseksemme – yhdessä, kestävällä tavalla.